Anna-Leena Härkösen kepeän kuplivissa lauluissa rakastutaan, erotaan, kaivataan ja vihataan - suorasukaiseen tyyliin ja huumorilla.

Vain yhden Tampereelta Porvoon BC-syyspäiville kuljetetuista kirjoista taisin tuoda takaisin Tampereelle? :D Luulin lukeneeni kaikki Härkösen kirjat, mutta tästä en ole aiemmin kuullutkaan. Kiitos reissu- ja miittiseurasta sekä kirjasta, Pamina!

Nämä laulujen sanat eivät toimineet, kun yritin lukea niitä ikään kuin runoina. Innostuin sitten kuitenkin kaivamaan YouTubesta Kaj Chydeniuksen, Petri Laaksosen ja Ali Alikosken teksteihin tekemiä sävellyksiä ja laulettuina ne eivät olleetkaan niin huonoja.

Kirja taisi päästä jonkun crossarin mukaan Café Palan miittipöydästä.

Minä poimin tämän mukaani miittipöydästä, koska on harvinaista kohdata pitämäni Härkösen kirja, josta en ole koskaan kuullutkaan.

Luinkin tämän lyhyen teoksen jo bussissa kotimatkalla. En oikein edes tiennyt tai tajunnut Härkösen kirjoittaneen myös laulujen sanoituksia ja jopa niin, että niitä on häneltä erikseen tilattu. Luettuina nämä tekstit eivät ainakaan itselleni kovin hyvin toimineet. Päällimmäisenä näissä tuntui olevan aika tumma tunnelma, ikävää ja katkeruuttakin. Härkösen teksteissä yleensä nauttima naseva huumori jäi tässä varjoon.

***
Osallistun tällä kirjalla Peonion Kuukauden kirjailijat kiertoon -lukuhaasteeseen.

Nappasin miitistä. Hyvä kirja välipalahaasteeseen.