Rakastetun Jylhäsalmi-sarjan joulukertomus
123 s.

Juu ei, kyllä Jylhäsalmet on nyt minun osaltani luettu. Jo alkulehdillä tiesi, että lopussa riidat sovitaan ja mennään sängyn kautta kohti ikävää. Tämän genren kirjoissa on vain yhdenlaisia loppuja.

Kirjabuffetissa.

Nappasin tämän Jylhäsalmen Tampereen kirjabuffasta eilen sunnuntaina. Olen lukenut sarjan kuusi ensimmäistä kirjaa enkä ole vielä kyllästynyt, joskin pidän parempina niitä ensimmäisiä osia, jotka punoutuivat enemmän Lossarin ympärille.

Tämä on sarjan kahdeksas kirja ja sopii, ikävä kyllä, oikein hyvin luettavaksi näin huhtikuun lopulla. Takatalvi nimittäin iski, on kovat yöpakkaset ja maassa lunta, jota huomenna tulee lisää jopa 15 cm.

Aloittelin kirjaa jo eilen, pääsin sivulle 35/123. Kiitos mieluisesta kirjasta, Alejanda! Oli kyllä hieno BC-viikonloppu Tampereella!

Luin tämän loppuun lähestulkoon saman tien, kun säätilakin sopi tarinaan :D Mukava oli taas palata hetkeksi Jylhäsalmelle! Ainoa, mikä tässä tökki, oli kirjan loppu – vähempikin draama olisi riittänyt. Lisäksi lopussa sorrutaan sen tason imelyyteen, etten vastaavaa muista muissa Jylhäsalmi-kirjoissa olleen..

Sikailijaperhe, olkoonkin fiktiivinen, vakuutti minut taas kerran siitä, että vuokraustoiminta ei todellakaan ole minua varten; hermot siinä vain menisivät ja huonolla tuurilla se kovalla työllä ansaittu vähäinen omaisuus tärveltäisiin ilman toivoakaan saada korvauksia tuhoista.

Toivelistakirjan kylkiäisinä tulee kaksi Pehkosen kirjaa. Arvelin, että saattaisit tykätä näistä kepeistä tarinoista ;) Kiitokset kirjakuriirille!

Mietinkin jo, olenko toivonut näitä. No en ollut, mutta uskoisin pitäväni.☺️